2013-11-29

A true love story


Meille kolahti kutsu Itsenäisyyspäivän juhliin. 
Ei linnan juhliin sentäs vaan serkkutyttöni häihin. 
Hyvän hääpäivän ovat valinneet. 
Nimittäin tuona samaisena päivänä tulee meille täyteen 5 vuotta avioelämää. 
päivääkään en vaihtais <3


Pikkulinnuilta kuulin, että hääpari mahdollisesti haluaisi virkatun maton uutta kotiaan pukemaan.
Tämä tyttö otti vinkin heti haraviinsa ja suuntasi auton nokan kohti kudekauppaa ja osti muutaman rullan.
Ja äh, liian vähän se osti.
Ei muuta kun uusi reissu kohti Päntäneen lankakauppaa.
Ja vieläkin sitä oli liian vähän ja yksi rulla ihan väärää sävyä. 
En kyllä enää kolmatta kertaa lähtenyt 40 kilsan päästä hakemaan lisää!
No niillä mentiin mitä oli.
Arvelin kyyhkyläisten pitävän valkoisesta ja pitsisestä, joten malliksi valikoituin Kauhavan Kangasaitan matto malli. 
Hieman muokkailtuna ja pienempänä kuteen riittävyydestä johtuen. 
Tämä oli oikea teePuraTeePuraTee- matto. Mutta vihdoin valmis sellainen, eikä kudettakaan jäänyt senttiäkään. 

Maton halkaisija on reilu 100 cm.


A true love story never ends <3


Täällä on tantut (=mekot) rivis ja upouudet viininpunaiset korkkarini <3 valmiina juhliin!
Juhlat on kivoja! 
Elämä on juhlaa.
Ainakin välillä. 

2013-11-26

Kuistin Joulu


Meillä on kuisti. 
Ihana sellainen,
kesällä lämmin ja talvella pidetään lämpöä vähän pienemmällä, että saan oliivipuuni ja pelargoniat sinne talvehtimaan.
Tänään kuistikin sai joulutunnelman.
Iskältä vuosia sitten saatu jouluvalo ikkunaan (joka on muuten edelleen ehdoton suosikkini!)
Pari tonttua ja vähän punaista. 
Eipä paljon muuta tarvittu.

Ehkä vielä joskus saan haaveilemani pikkuruisen pöytäryhmän, jossa nautiskella aamuteet tai mennä eväsretkelle tyttöjen kanssa. 
Nyt pöytäryhmän virkaa suorittaa ikiIHana ikiVanha puhelinpöytä, jonka löysin kirpparilta kuudella eurolla. 


Pudottaako teidän muiden Oliivipuut lehtiä PALJON? Vai olenko saanut tämänkin yksilön kuolemaan kuolemaan? 


Jostain kumman syystä saan inspiraation tarttua kameraan aina hämärän tullen ja sitten on kuvatkin sen mukaisia... 
Välittyypä tunnelma ainakin. :) 


Ihanat wanhat räsymatot on muistoja tältä tontilta puretusta vanhasta mummonmökistä. 


P.S. Muuttaako blogger teillä muilla kuvien väriä? Mun kuvat näyttää ihan eri värisiltä täälä kuin picasassa...


Nyt kutimelle hetkeksi.
Tunnelmaa teidänkin päiviinne.
-Iina-



2013-11-25

Pipon vaihto

Heipä hei! 
Mikä viikonloppu! Töitä kumpanakin päivänä
ja mitä parhaat yllärisynttärit ihanalle ystävälle! 
Voi sitä ilon ja itkun määrää Lauantai iltana, kun ylläri paljastui sankarille.
Voih, kun meillä oli kivaa aamuyön tunteihin asti ja sitte freesinä töihin seuraavana aamuna! :)

Mutta nyt seuraa pikapostaus Nappinjan pipon vaihdosta, johon osallistuin. 
Tarkoituksena oli siis tehdä arvotulle henkilölle pipo, toiveita sai esittää ja vastaavasti sai itse postissa pipon salaiselta pipoystävältä. 

Minulle osui 2,5v tyttö, jonka lempiväreihin lukeutuu kaikki prinsessa värit. 
Tälläisen pipon sitten väkersin Ottobren Muraveinik pipokaavalla.
Pipo on kaksinkertaista velouria ja korvien kohtaa suojaa vuorin ja päällisen välissä  tuultapitävä kangas.
Yhteen saumaan sujautin ystävältäni saaduista heijastinkankaan jämistä palan, että pikkuinen prinsessa näkyy myös pimeällä. 


Kirjekuoreen sujahti muös vähän herkkuja niin äidille kun pikku prinsessallekkin. :) 
Kirje, jonka olin kirjoittanut paketin saajalle unohtui kyydistä ja lojuu edelleen ompelupöydälläni...


Minä puolestaan sain tälläisen ihanuuden Sanna tekee ja purkaa- blogin Sannalta! 
Kiitos! 
Tämä on ihana! 
Ja noin monta nappiakin oli maltettu käyttää.
Kangas on villaa ja sisällä trikoo, ettei pistele herkkääkään hipiää.


Paketista löytyi myös hieno kaksipuolinen heijastin ja suklaalevy, joka on vieläkin syömättä! Kauankohan se säilyy.. ;)


Hain pipoa postilaatikosta lähtiessäni kauppaan ja avasin sen heti autossa. 
Laitoin pipon päähän ja heti tuli piposta muutamat kehut kaupassa!
Se on hieno! :)

2013-11-20

Nappisukat + ohje

Olen ihan ihastunut oliivinväriin ja niihin syötäviin oliiveihin myös! Nam!
Niinpä kun näin oliivinvihreää Lauri-Sukkalankaa paikallisessa tavaratalossa, lähti pari kerää heti mukaani aikomuksena tehdä KERRANKIN itselleni sukat.

Joku kyselikin joskus ohjetta tuohon kohoneuleeseen, jota varressa on. 


Tässä sitä ohjetta sitten tulee:
(pahoittelen huonolaatuisia kuvia)

Näihin sukkiin loin 68 silmukkaa ja kudoin 3,5 nron puikoilla.
Varsi neulotaan tasona pitkillä puikoilla ja nilkan kohdassa olevan joustinneuleen kohdassa vaihdetaan työhön sukkapuikot. 

Kohoneule:

Kudo 3s yhteen takakautta, mutta älä päästä niitä kolmea silmukkaa vielä pois puikolta.


Tee langankierto.


Kudo uudestaan samat 3 silmukkaa takakautta yhteen.


Päästä nyt vasta silmukat puikolta.


Kudo puikko näin loppuun, seuraava kerros nurin.

Kudo puikon 4 ensimmäisellä ja puikon 4 viimeisellä silmukalla aina oikeaa ja muilla silmukoilla kohoneuletta. 
Tee napinlävet haluamaasi kohtaan seuraavasti:
Kudo 3 puikon ensimmäistä silmukkaa, päätä 2 silmukkaa. Kudo puikko loppuun ja lisää seuraavalla kierroksella päätettyjen silmukoiden tilalle 2s.

Kun varsi on haluamasi mittainen, päätä puikon oikealla puolella 4 ensimmäistä silmukkaa ja vaihda työhön sukkapuikot ja kudo joustinneuletta 2o,2n pyöröneuleena.
Kavenna joustinneuleen aikana nurjien silmukoiden kohdalla niin, että joka puikolla on yhteensä 12 silmukkaa.

Tee kantapää ja lapa ja kärkikavennukset normaalisti. 

Toivottavasti edes jotain saa selvää tästä sepustuksesta, eikä mitään oleellista jäänyt puuttumaan.
Kysykää, jos oli joku epäselvä kohta! :) 





Sukkien kanssa kävi hauskasti. Olin kuvailemassa niitä tänne blogiin ja samassa puhelin soi ja niin sukat ostettiin. Enpä siis saanut vieläkään sukkia itselleni! :D 
Hyvä syy aloittaa uudet sukat. :)

2013-11-19

Silhouette of the reindeer

Pinterestin ihmeellisestä maailmasta bongasin porosiluetti taulun.
Ja mun oli ihan pakko saada sellainen! 
Niinpä tulostin poron (vai onko tuo hirvi tai peura?) siluetin ja askartelin taulun.
Seinälle pääsivät myös siluetit minusta ja miehestäni, sekä siskoni askartelema siluettikuva meidän perheestä.



Tässä vielä tunnelmakuva viime Lauantailta, isäntä oli asentanut joulutähdet ikkunoihin, kun olin hetken toisessa huoneessa.
 Päälle tosin ei vielä olla laitettu, koska osasta oli kesän aikana mennyt lamppu rikki.. 

Kuvassa näkyy myös muutaman viikon vanhat renkaat, jotka on meillä ihan MUST juttu! Muuta meillä ei tehtäiskään, kun kuperkeikkoja renkailla! 


Kuperkeikkoja päiväänne toivottelee Iina! :)

P.S. Mun oli poistettava edellinen postaus, koska uhkana oli, että joululahja paljastuisi kummipojallemme...

2013-11-15

Meidän kodin pohja

Tänään tasan vuosi ja 5 kuukautta sitten 15.6.2012 muutimme upouuteen mieheni ja veljeni rakentamaan kotiin.
Voi sitä tunnetta kun ekan kerran painoi päänsä tyynyyn uudessa kodissa.
Uni ei tullut, vaikka rankka muuttopäivä oli takana. 
Olin tuolloin seitsemännellä kuulla raskaana.
Tuntui, että nyt minulla on ihan kaikki mitä tarvitsen.
Perhe ja ikioma koti.
Olin ikiOnnellinen ja olen sitä vieläkin!
Koti, joka ei tokikaan ollut vielä valmis. Yläkerta tekemättä ja pari listaa ja yksi ovi puuttui alakerrasta.
"makuuhuoneemme" sijaitsi olohuoneessa ensimmäiset puolivuotta, kunnes vähän ennen joulua pääsimme asuttamaan myös vinttiämme.
Vihdoin saatiin tavarat ja huonekalut edes jokseenkin oikeille paikoille. 
Viimeinen vuosi onkin mennyt toipuessa rakennusajasta, joka oli suhteellisen rankka koko perheelle.
Ukkokulta töistä tullessaan jokaikinen päivä vaihtoi raksavaatteet päälle ja lähti raksalle, satoin sitten ämmiä tai äkehiä (niinkuin täälä päin sanotaan) tai oli kesän kuumin helle. 
Mittaa yöunille ei useinkaan tullut muutamaa tuntia enempää ja taisipa tuo laihtuakkin yli 10 kg!
Niin, ja me Helmin kanssa koitettiin auttaa parhaamme mukaan, useinkin eväitä tontille kuskaten.

Mutta kaikesta selvittiin! Yhdessä ja Korkeimpaan luottaen.

Muutamaan otteeseen on kyselty talomme pohjakuvaa. 
Tässäpä tämä sitten olis surkeasti paintilla muokattu versio, koska koneella ei ollutkaan sitä täysin lopullista pohja kuvaa. 
Jotkus asiat on hiukkasen muuttuneet, mutta suurin piirtein tälläisessä huushollissa me päivämme vietämme. :) 


ALAKERTA:



YLÄKERTA:


Mutta sen minä sanon, että tämä perhe ei kyllä toista kertaa rakennus urakkaan ryhdy! 
PISTE.
:)

2013-11-14

JouluTervehdyksiä

Tänään oli ihana auringonpaiste pitkästä aikaa ja arvatkaapa kuka pomppi paikasta toiseen kameran kanssa! ;)
Tuli joulukortti kuvatkin otettua jo toiseen kertaan. Viime kerran kuvista yksikään ei ollut sellanen, jossa molempien neitosten ilmeet olis ollu jotenki normaalit. 
Tällä kertaakaan en mitää mestariteosta tyttösistä saanut, mutta kelvannee. 
Tässä muutama tunnelma kuva päivän kuvauksista.
Kortti kuvia en vielä paljasta. ;) 




Toisen tonttulakin virkkasin jo edellisvuonna Helmille, joka on nyt Hertan päähän sopiva ja viime jouluksi kudoin piiiitkän lakin Helmille ja sekin onneksi vielä mahtui! 


Nyt taidan hilpaista pitkästä aikaa kutimelle ja Ukkokullan kainaloon! 
Leppoisaa iltaa murut! 


2013-11-13

Vihdoin viikon tauon jälkeen koneemme on taas käytössä ja niin ihanan nopea ja sukkela liikeissään, Oijjettä mä tykkään! Kiitos R ja K <3 
Piti heti koittaa luoda uusi yläbanneri ja muokkailla blogin ulkoasua muutenkin. Eikä kone tökännyt kertaakaan! Ihanaa! 



Meillä on jo vähän alannut jouluttamaan, pikkuisen hiipinyt punaista sinne tänne, pikkuinen kuusi olkkariin ja mustikanVarpuja hyllyn päälle.
Paketitkin on jo suurin piirtein Redi! 

Harmittava käsityöJumi vaan ei meinaa keinolla eikä millään poistua. 
Toivottavasti jumitus on vain lyhytaikainen, sillä ideoita ja lankoja ja kankaita olis vaikka ja kuinka!
Jumi voi johtua myös siitä, että olen päättänyt pitää itsestäni parempaa huolta, liikkua enemmän ja keskittyä syömään terveellisemmin. Käsityöt saavat selkäni ja hartian seudun ihan juntturaan, joten keho suorastaan huutaa liikuntaa. 
Tästä syystä täällä saattaa käsitöitä vilahdella hiukan harvempaan tahtiin. 

Tässä voisinkin haastaa Teidät rakaat lukijani liikkeelle. Muutaman sauman tai silmukan verran edes. :) 



Pikkupirtin Lotta- blogista bongasin lampaantaljoja sohvanpäällä. Siitä sainkin idean, ullakolla muutama musta lampaantalja ja puinen penkki vailla pehmustetta. 
Kivan näköinen vai mitä! 
Pysyy paikoillaankin hyvin. 





Loppuun kuva vielä viime viikon kuvauskurssilta.  
Aiheena oli pitkä valotusaika.
Kamera jalustalle ja kameran säädön pisimmälle valotusajalle (mun kamerassa 30s) ja sitten vain taskulampun kanssa hillumaan. :)

I ♥ J


Tänään taas mennään kuvailemaan, mielenkiinnolla odotan mitä uusia oppeja tänään saadaan. Harmittavan äkkiä mennyt tämä kurssi, jäljellä on enää tämän illan jälkeen yksi ilta! 
Mutta ennen sitä imurin varteen Mars! 




2013-11-05

HerneenPalko

Sain äitiltä Supersöpöt neulatyynyt- kirjan ja pakkohan sieltä oli heti se söpöin testata.

Eiks ookki söpö. :) 


Valitanpa minäkin niinkuin moni moni muukin bloggaaja valon vähyyttä, ilman harmautta, joka pilaa kuvat. 



SiskoKulta kyselee kärkikavennuksiin ohjeita, Ukkokulta lähti salille (pian mulla on oma muskelimies <3 :D ), minä tulin samasta oven raosta kahvakuulasta, ihania kirppislöytöjä tehty ja isänpäivälahjat paketoitu ja taas pikkuisen joululahjoja myös kääriytynyt papereihin. 
Tunnelmoitu takan lämmössä ja odotellaan saunan lämpiamistä. Syöty bataattikeittoa ja pullat jälkkäriks ja valloitettu pyykkiEverest.
Että sellaista meillä tänään. 
Mitäs teillä? 

2013-11-02

Palmikkolapaset

Puikoilta putosi palmikkolapaset Novitan Isoveli langasta. 


Ja kääriytyivät jo valkoiseen pakettiinkin Joulua odottelemaan. :) 


No eipä mulla sitten muuta kuin oikein hyvää Pyhäinpäivää!
Pian puetaan päälle ja lähdetään sytyttelemään muutama kynttilä hautausmaalle ja ihastellaan kaunista kynttilämerta. 



2013-11-01

RakkausSukat ja Kameran ValotusAika

Meidän PikkuNeiti tarvitsi lämmikkeitä pikkuisille suloisille rusinaVarpailleen.
Tälläiset RakkausSukat sitten syntyi Neulo kaksi sukkaa kerralla- kirjan sydän kuviolla.
Lankana käytin ensimmäisenä lankakorista käteen tullutta lankaa, joka taitaa olla Novitan Woolia ehkä..? Vyötettä kun ei ollut tallessa. 
Kuvio olisi tullut ehkä enemmän edukseen kokonaan yksivärisessä langassa. 


On muuten erittäin vaikeaa saada tästä meidän ikiLiikkujasta kuvaa, joka taitaa vihata kameraa, koska kun huomaa että otan kameran käteen, niin alkaa sellainenkin show, ja neitonen ei ole ihan oikeastikaan ole sekuntiakaan paikallaan! 


Ja kun ei ne sukat edes saaneet olla jalassa! :) 


Oltiin taas Keskiviikkona kuvaus kurssilla, jonka aiheena oli tällä kertaa Valotusaika eli kameran suljinaika.
Nopean liikkeen pysäyttämiseen kuvassa vaaditaan nopeampia valotusaikoja ja pitkiä valotusaikoja tarvitaan, kun valoa on vähän. 

Harjoittelimme nopealla valotusajalla ja yritimme taltioida kuvaa kun saippuakupla räjähtää. 
Kurssilla meitä on 11 ja jokainen otti keskimäärin noin 200-250 kuvaa tuon illan aikana ja ainoastaan KAKSI kuvaa kaikkiaan yli 2000:sta kuvasta onnistui kuvaamaan kuplan räjähtämisen ja minä sain olla toinen niistä onnekkaista! :) Tämä on kylä niin tuurista kiinni! 


Sitten tiputtelimme hedelmiä vesilasiin.


Valokuvaus on kyllä koukuttava harrastus. Ulkoinen kovalevy täyttyy hyvää vauhtia! :)